”Kirjoitus ei
vastaa tehtävänantoa..” niinpä niin sellanen fiilis mulla juuri
nyt on:D
Pari päivää olen
miettinyt miten toteutan tän kirjoitukseni, ja tässä mä mietin
sitä edelleen, ja huomaan että tartun taas siihen tavalliseen
tyhjyyden tuijottamiseen ja alan kirjottaa..
Mä koitin piirtää
ja heittää riimii kehiin, se ei nyt ihan onnistunut..mutta mä
yritin.
Jotenkin tää on
ihan hullua, tuntuu kun eilen olisin astellut reeneihin ekaa
kertaa..ja tätä blogia selaillessa tajuan että se on tapahtunut jo
kauan sitten.. Mitä tähän kaikkeen onkaan mahtunut? Iloa surua, ja
kaikkea puolilta toisin, tunnetiloja on käyty läpi pitkin reenejä tai ainakin itse
olen käynyt läpi varmaan jokaisen, yksi asia kuitenkin on sellainen
joka on ja on pysynyt on USKO tähän juttuun.
Mulla on alusta
alkaen ollu tosi luottavainen fiilis, ja tässä kohtaa voin todeta
että sen on saanut aikaan tää mahtava työryhmä. Haluan kiittää
jokaista. Ilman teitä mun uskoni ei olisi ollut näin vahva.
On ollut hetkiä kun
reenien jälkeen sitä melkein itkee että …... kun nyt ei oma
osuus lähde ollenkaan ja on ollut hetkiä kun olen ollut aivan
sitämieltä että entä jos mä en pärjääkkään:D
mutta sitten sitä
on kasannut ittsensä, katsonut peiliin ja todennut et "Hei kyl sä
pärjäät tervemenoo ulos ovesta ja ota aurinkoo oot hyvä just noin
älä paineita ota..."
(tosin aurinkoa en oo menny ottaan) ja sitten mä oon ollut hetken hiljaa ja
todennut..mä pärjään, me pärjätään.
Tietyt kohtaukset
jota joskus kammosin ja inhosin juuri siksi kun tiesin niiden oleevan
haaste itselleni onkin tän ja näytösten myötä kasvanut lempi
kohtauksiksi, ja sitä kautta siihen on tullut varmuutta.
Kun reenit vaihtui
näytöksiin mulla ei ole kertaakaan ollut sellainen olo että jos
tää homma ei toimi, sillä täähän toimii:) Se tunne kun tekee
työn jonkun eteen mikä tuntuu mahdottomalta ja sitten se ei olekaan
enään sitä antaa voimaa ja uskoa vielä enemmän.
Joskus kauan sitten
mietittiin mistä saadaan se ja se tarvittava tavara, tässä kohtaa
mainitakseni erään puhelimen jota oli tasan yksi olemassa, ja
toista mietittiin että ei sitä samanlaista voi noin vaan löytää,
KYLLÄ VAAN VOI!
Mä kävelin
sattumalta erään kirpparin läpi sellasella Näääh kattellaa jos
jotai löytyy fiiliksellä, ja mitä mun silmäni näkivat..sellanen
puhelin siellä eräässä pussissa odotti..selkeästi sitä että
pääsee osaksi Heikkoa Signaalia, tää on ehkä huono vertauskuva,
mutta mä tarkoitan juuri sitä että mahdoton ja mitä jos voidaan
kääntää mahdolliseksi ja ei mitään jossia tai muttia.
Kaikki muukin alkoi
mennä kun itsestään nappiin, jokainen tuo jotain tähän rojektiin
ja sen olen huomannut,
Ittelläni on ollut
tosi mahtva ja hyvä fiilis tehdä tätä jokaisen kanssa. Minnalle
kiitos siitä että olet ihan mahtava ohjaaja, sunlaisia tarvitaan,
sä olet jämpti ja ymmärtäväinen, sä sanot silloin kun on
sanottavaa ja kehut kun on kehuttavaa:) senkin parhaus..ja
Nina..mahtavan mieletön teksti ja ihanaa kun olet ollut niin paljon
tässä mukana ja katsomassa alun rämpimisiä ja lopun huippuhetkiä,
mä en voi sanoa muutakun että tää on aivan mieletön näytelmä
ja on ihana olla osana sitä.
Kuten huomaatte eron
onko täällä kirjottajana Anu vai Marja-Riitta niin se olen minä
(Anu) joka alkaa aina kirjottaan niin paljon, että kukaan jaksa
lukea tätä loppuun ja en osaa selittää asioita ollenkaan niinkun
lyhyesti, Marja-Riittana kirjottaminen luonnistuu kun sen voi
kiteyttää siihen miten sillä menee vaan hermot ja sitten se oli
siinä..
Noniin siis
toivonmukaan edes vähän vastaa tää kirjoitus tehtävänantoa?
Piti tosiaan olla
fiiliksiä kun on vedetty näytöksistä puolet.. mä luulen että se
kiteytyi tossa edes vähän..kuten sanoin mulla on todella hyvä
fiilis, ja joka näytöksestä fiilis on ollut aina omanlainen ja
todettua sekin että jos itsestään tuntuu että nyt meni päin sitä
itteensä niin sitten kuuletkin kuinka mahtava näytös oli, niinpä
niin :) jokainen näytös on vedetty ja tullaan vetään täysillä
<3 mä tiedän sen ja olen kokenut sen..sillä siellä lavalla
ollessani teidän kanssa mä tunnen olevani vahva ja huoleton..mulla
on hyvä olla..mä luotan teihin täysin..ja sen tunnen sydämmessäni
joka kerta kun aletaan tekeen:)
”En minä heitä
rakasta, minä tarvitsen”
-Anu
Ja kiitos teille
ketä olette tän jo nähnyt ja te ketä vielä ette ole niin tulkaa
ihmeessä:)
Suosittelen
lämpimästi
Jäljellä olevat näytökset:
*Perjantai 31.10 klo 19.oo
*Sunnuntai 2.11. klo 16.oo HUOM!
*Tiistai 4.11. klo 19.oo
*Keskiviikko 5.11. klo 19.oo
*Perjantai 7.11. klo 19.oo
Varaahan lippusi kipikapi ja tule näkemään ja kokemaan Heikko Signaali
Lippuvaraukset: lippuvaraukset@tukkateatteri.fi tai 041 440 5022
Liput: 15 / 9 / 5 e
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti